Kultasieni, aiemmin myös kultakehnäsieni[2]; (Phaeolepiota aurea) on itiöemältään kookas kellertävä helttasieni, jonka jalka voi olla jopa 30 cm korkea ja lakkikin lähes saman levyinen. Lakin pinnalla on helmimäistä kehnää, mutta seitikkien kladiin luettavalle kehnäsienelle (Rozites caperata) laji ei ole läheistä sukua. Kultasienen jalka on täyteinen, lakin värinen, ja siinä on suuri ja näkyvä rengas sekä tyvipaksunnos. Heltat ovat aluksi valkoiset, mutta muuttuvat itiöpölystä ruskeiksi. Malto on vaaleaa. Haju on mieto, samoin maku. Lajia on joskus pidetty syömäkelposena, mutta se tuottaa vanhemmiten sinihappoa, eikä sitä nykyään suositella ruokasieneksi.
Kultasieni on ihmisen mukanaan tuoma vieraslaji, ja sitä tavataan enimmäkseen kaupungeissa ja kulttuuripaikoilla.[3]
Kultasieni, aiemmin myös kultakehnäsieni; (Phaeolepiota aurea) on itiöemältään kookas kellertävä helttasieni, jonka jalka voi olla jopa 30 cm korkea ja lakkikin lähes saman levyinen. Lakin pinnalla on helmimäistä kehnää, mutta seitikkien kladiin luettavalle kehnäsienelle (Rozites caperata) laji ei ole läheistä sukua. Kultasienen jalka on täyteinen, lakin värinen, ja siinä on suuri ja näkyvä rengas sekä tyvipaksunnos. Heltat ovat aluksi valkoiset, mutta muuttuvat itiöpölystä ruskeiksi. Malto on vaaleaa. Haju on mieto, samoin maku. Lajia on joskus pidetty syömäkelposena, mutta se tuottaa vanhemmiten sinihappoa, eikä sitä nykyään suositella ruokasieneksi.
Kultasieni on ihmisen mukanaan tuoma vieraslaji, ja sitä tavataan enimmäkseen kaupungeissa ja kulttuuripaikoilla.