Karheakellukka (Geum hispidum) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon ja kellukoiden (Geum) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen sekä karkeakarvainen ruohovartinen kasvi, joka muistuttaa muita keltakukkaisia kellukoita, kuten japaninkellukkaa (Geum macrophyllum), idänkellukkaa (Geum aleppicum) ja kyläkellukkaa (Geum urbanum).
Karheakellukka voi kasvaa noin 40 cm korkeaksi ja se on kasvutavaltaan pysty. Karheakellukan varret ovat tavallisesti ylös asti punaruskeat ja niissä on keltaisia karvoja. Lehdet ovat väriltään tummanvihreitä. Ylimmät lehdet ovat parilehdykkäisiä ja niissä on melko lyhyet, alle senttimetrin pituiset korvakkeet. Tyvilehdet ovat karvaisia ja niissä on tavallisesti kolmiliuskainen päätölehdykkä. Karheakellukan kukat ovat tummankeltaiset ja kukkien terälehdet ovat suunnileen yhden senttimetrin pituiset. Karheakellukka kukkii heinäkuussa.
Karheakellukka kasvaa laidunmailla, niityillä ja tienpientareilla.
Karheakellukkaa tavataan Euroopassa vain Espanjan itäosissa sekä harvinaisena Etelä-Ruotissa. Karheakellukkaa ei ole tavattu Suomessa.
Karheakellukka on löydetty Etelä-Ruotsista Varbergistä, Hallannin maakunnasta, mistä sen on kuvannut Elias Magnus Fries vuonna 1818.
Karheakellukan tieteellisen nimen lajinimi (hispidum) tarkoittaa karkeakarvaista.
Karheakellukka (Geum hispidum) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon ja kellukoiden (Geum) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen sekä karkeakarvainen ruohovartinen kasvi, joka muistuttaa muita keltakukkaisia kellukoita, kuten japaninkellukkaa (Geum macrophyllum), idänkellukkaa (Geum aleppicum) ja kyläkellukkaa (Geum urbanum).
Karheakellukka voi kasvaa noin 40 cm korkeaksi ja se on kasvutavaltaan pysty. Karheakellukan varret ovat tavallisesti ylös asti punaruskeat ja niissä on keltaisia karvoja. Lehdet ovat väriltään tummanvihreitä. Ylimmät lehdet ovat parilehdykkäisiä ja niissä on melko lyhyet, alle senttimetrin pituiset korvakkeet. Tyvilehdet ovat karvaisia ja niissä on tavallisesti kolmiliuskainen päätölehdykkä. Karheakellukan kukat ovat tummankeltaiset ja kukkien terälehdet ovat suunnileen yhden senttimetrin pituiset. Karheakellukka kukkii heinäkuussa.
Karheakellukka kasvaa laidunmailla, niityillä ja tienpientareilla.
Karheakellukkaa tavataan Euroopassa vain Espanjan itäosissa sekä harvinaisena Etelä-Ruotissa. Karheakellukkaa ei ole tavattu Suomessa.
Karheakellukka on löydetty Etelä-Ruotsista Varbergistä, Hallannin maakunnasta, mistä sen on kuvannut Elias Magnus Fries vuonna 1818.
Karheakellukan tieteellisen nimen lajinimi (hispidum) tarkoittaa karkeakarvaista.
