Karheakellukka (Geum hispidum) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon ja kellukoiden (Geum) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen sekä karkeakarvainen ruohovartinen kasvi, joka muistuttaa muita keltakukkaisia kellukoita, kuten japaninkellukkaa (Geum macrophyllum), idänkellukkaa (Geum aleppicum) ja kyläkellukkaa (Geum urbanum).
Karheakellukka voi kasvaa noin 40 cm korkeaksi ja se on kasvutavaltaan pysty. Karheakellukan varret ovat tavallisesti ylös asti punaruskeat ja niissä on keltaisia karvoja. Lehdet ovat väriltään tummanvihreitä. Ylimmät lehdet ovat parilehdykkäisiä ja niissä on melko lyhyet, alle senttimetrin pituiset korvakkeet. Tyvilehdet ovat karvaisia ja niissä on tavallisesti kolmiliuskainen päätölehdykkä. Karheakellukan kukat ovat tummankeltaiset ja kukkien terälehdet ovat suunnileen yhden senttimetrin pituiset. Karheakellukka kukkii heinäkuussa.
Karheakellukka kasvaa laidunmailla, niityillä ja tienpientareilla.
Karheakellukkaa tavataan Euroopassa vain Espanjan itäosissa sekä harvinaisena Etelä-Ruotissa. Karheakellukkaa ei ole tavattu Suomessa.
Karheakellukka on löydetty Etelä-Ruotsista Varbergistä, Hallannin maakunnasta, mistä sen on kuvannut Elias Magnus Fries vuonna 1818.
Karheakellukan tieteellisen nimen lajinimi (hispidum) tarkoittaa karkeakarvaista.
Karheakellukka (Geum hispidum) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon ja kellukoiden (Geum) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen sekä karkeakarvainen ruohovartinen kasvi, joka muistuttaa muita keltakukkaisia kellukoita, kuten japaninkellukkaa (Geum macrophyllum), idänkellukkaa (Geum aleppicum) ja kyläkellukkaa (Geum urbanum).
Karheakellukka voi kasvaa noin 40 cm korkeaksi ja se on kasvutavaltaan pysty. Karheakellukan varret ovat tavallisesti ylös asti punaruskeat ja niissä on keltaisia karvoja. Lehdet ovat väriltään tummanvihreitä. Ylimmät lehdet ovat parilehdykkäisiä ja niissä on melko lyhyet, alle senttimetrin pituiset korvakkeet. Tyvilehdet ovat karvaisia ja niissä on tavallisesti kolmiliuskainen päätölehdykkä. Karheakellukan kukat ovat tummankeltaiset ja kukkien terälehdet ovat suunnileen yhden senttimetrin pituiset. Karheakellukka kukkii heinäkuussa.
Karheakellukka kasvaa laidunmailla, niityillä ja tienpientareilla.
Karheakellukkaa tavataan Euroopassa vain Espanjan itäosissa sekä harvinaisena Etelä-Ruotissa. Karheakellukkaa ei ole tavattu Suomessa.
Karheakellukka on löydetty Etelä-Ruotsista Varbergistä, Hallannin maakunnasta, mistä sen on kuvannut Elias Magnus Fries vuonna 1818.
Karheakellukan tieteellisen nimen lajinimi (hispidum) tarkoittaa karkeakarvaista.
Geum hispidum é uma espécie de planta com flor pertencente à família Rosaceae.
A autoridade científica da espécie é Fr., tendo sido publicada em Fl. Halland. 90.
Trata-se de uma espécie presente no território português, nomeadamente em Portugal Continental.
Em termos de naturalidade é nativa da região atrás indicada.
Não se encontra protegida por legislação portuguesa ou da Comunidade Europeia.
Geum hispidum é uma espécie de planta com flor pertencente à família Rosaceae.
A autoridade científica da espécie é Fr., tendo sido publicada em Fl. Halland. 90.
Sträv nejlikrot (Geum hispidum) är en art i familjen rosväxter. Arten förekommer i Sverige sällsynt från Blekinge till Östergötland, med de flesta förekomsterna i östra Småland. I övrigt ligger närmaste fyndplats i Spanien. Arten växer i beteshagar, ängsmarker eller i vägkanter.
Arten är en är en strävhårig, flerårig ört som kan bli upp till fyra decimeter hög. Stjälkarna är upprätta, vanligen brunröda upptill och har gula styva hår. Bladen är mörkt gröna, de övre är parflikiga och har ganska korta, upp till en centimeter långa stipler. Basalbladen är strävt håriga och har en vanligen treflikig ändflik. Sträv nejlikrot blommar i juli med mörkt gula blommor. Blommornas kronblad är knappt en centimeter långa.
Denna artikel behöver bilder. Har du en passande fri bild får du gärna ladda upp den.
Sträv nejlikrot (Geum hispidum) är en art i familjen rosväxter. Arten förekommer i Sverige sällsynt från Blekinge till Östergötland, med de flesta förekomsterna i östra Småland. I övrigt ligger närmaste fyndplats i Spanien. Arten växer i beteshagar, ängsmarker eller i vägkanter.
Arten är en är en strävhårig, flerårig ört som kan bli upp till fyra decimeter hög. Stjälkarna är upprätta, vanligen brunröda upptill och har gula styva hår. Bladen är mörkt gröna, de övre är parflikiga och har ganska korta, upp till en centimeter långa stipler. Basalbladen är strävt håriga och har en vanligen treflikig ändflik. Sträv nejlikrot blommar i juli med mörkt gula blommor. Blommornas kronblad är knappt en centimeter långa.
