Tupelokasvit (Nyssaceae) on koppisiemenisten Cornales-lahkoon kuuluva puuvartisheimo, jossa on viisi sukua ja 20 lajia pääasiassa Itä-Aasiassa.[1]
Tupelokasvit ovat puita tai pensaita, joiden toissijainen aineenvaihdunta tuottaa eräitä iridoideja, saponiineja, pihkaa, tanniineja, limaa ja maitiaisnestettä. Solukarvat ovat T:n muotoisia. Lehdet sijaitsevat tavallisesti kierteisesti, harvoin vastakkaisesti ja ovat saha- tai ehytlaitaisia. Kasvit ovat kaksikotisia tai sekasopuisia tai kukat ovat kaksineuvoisia. Kukintotyyppi vaihtelee, tavallisesti se on terttumainen. Kukat ovat neli- tai viisilukuisia ja pieniä. Verhiö on huomattavan pieni, terälehtien kärjet sisäänpäin taittuneet tai teriö puuttuu. Heteitä on 4–26. Yhdislehtisen ja kehänalaisen sikiäimen muodostaa viidestä kymmeneen emilehteä, ja vartalo on lyhyt. Hedelmä on 1–5-siemeninen luumarja. Alkio on pitkä tai lyhyt. Kromosomiluku n = 11, 13, 21, 22.[2]
Tupelokasveilla on erillisiä levinneisyysalueita: Pohjois- ja Keski-Amerikan itäosat, Etelä-Kiinasta Uuteen-Guineaan ulottuva alue sekä Intian niemimaan eteläkärki ja Sri Lanka.[3]
Tupelokasveihin luokiteltavissa olevia fossiileja on löydetty laajalti pohjoisen pallonpuoliskon myöhäisliitukaudelta ja varhaiselta tertiäärikaudelta.[4]
Heimon sukuja ovat:[5]
Tupelokasvit (Nyssaceae) on koppisiemenisten Cornales-lahkoon kuuluva puuvartisheimo, jossa on viisi sukua ja 20 lajia pääasiassa Itä-Aasiassa.
