Kynsihyyppä (Vanellus spinosus) on hyyppien sukuun kuuluva kahlaaja. Lajin nimesi ja kuvaili Carl von Linné 1758. Tuntee myös tieteellisen nimen Hoplopterus spinosus.
Linnun pituus on 25–27 cm, siipien kärkiväli 69–81 cm ja paino 127–159 g. Räkättirastaan kokoinen pitkäjalkainen kahlaaja, jonka höyhenpuku on selkäpuolelta ruskea, rinta musta, maha valkoinen, sekä kaula, niska ja posket valkoiset. Päälaki on musta. Koivet ovat mustat, samoin nokka. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Tavallisin ääni on hellittämättä inttävä 'kik'.
Pesii laikuittaisesti, Euroopassa vain paikoin Kreikassa, Balkanilla ja Turkissa. Lähi-idässä pesii paikoin Israelissa, Jordaniassa, Syyriassa ja Irakissa. Pääosa kynsihyypistä pesii Afrikassa Saharan ja päiväntasaajan välissä sekä Niilin laaksossa ja suistossa. Maailman populaation koko on 130 000–180 000 yksilöä. Lajin kanta on elinvoimainen. Lajia ei ole tavattu Suomessa. Eurooppalaiset populaatiot ovat muuttolintuja, jotka talvehtinevat Afrikassa.
Alavien maiden aukeat suot, tulvaniityt, jokien rannat ja suistot sekä järvenrannat. Etiopiassa ja Turkissa voi pesiä myös vuoristossa 2700 metrin korkeuteen saakka.
Koiras raaputtaa maahan muutamia kuoppia, joista naaras valitsee yhden pesäksi. Munia on lähes aina 4. Pesyeitä voi olla kesän aikana 2. Haudonta-aika on 22–24 päivää, molemmat puolisot hautovat. Poikaset ovat pesäpakoisia ja oppivat lentämään 7–8 viikon ikäisinä, jonka jälkeen ne pian itsenäistyvät.
Maassa elävät pienet selkärangattomat, pääasiassa hyönteiset.
Kynsihyyppä (Vanellus spinosus) on hyyppien sukuun kuuluva kahlaaja. Lajin nimesi ja kuvaili Carl von Linné 1758. Tuntee myös tieteellisen nimen Hoplopterus spinosus.
