Kaarnakuoriaiset ovat kovakuoriaisia, jotka lasketaan joskus omaksi heimokseen (Scolytidae), joskus kärsäkkäiden (Curculionidae) alaheimoksi (Scolytinae). Maailmassa on noin neljätuhatta kaarnakuoriaislajia, jotka jaetaan lähes seitsemäänkymmeneen sukuun.[1] Suomessa tavataan noin 60 lajia.[2]
Suurin osa lajeista käyttää jonkun puulajin jälsikerrosta toukkavaiheena ravinnokseen. Kukin laji erikoistuu yleensä yhteen tai muutamaan puulajiin. Isomuurahaiskuoriainen (Thanasimus formicarius) ja Rhizophagus depressus ovat yleisiä kaarnakuoriaisten saalistajia.
Kaarnakuoriaisten tekemiin käytäviin pesiytyy helposti homeita tai sienitauteja, joten ne aiheuttavat merkittäviä tappioita metsäteollisuudelle.
Kaarnakuoriaiset ovat kovakuoriaisia, jotka lasketaan joskus omaksi heimokseen (Scolytidae), joskus kärsäkkäiden (Curculionidae) alaheimoksi (Scolytinae). Maailmassa on noin neljätuhatta kaarnakuoriaislajia, jotka jaetaan lähes seitsemäänkymmeneen sukuun. Suomessa tavataan noin 60 lajia.
Suurin osa lajeista käyttää jonkun puulajin jälsikerrosta toukkavaiheena ravinnokseen. Kukin laji erikoistuu yleensä yhteen tai muutamaan puulajiin. Isomuurahaiskuoriainen (Thanasimus formicarius) ja Rhizophagus depressus ovat yleisiä kaarnakuoriaisten saalistajia.
Kaarnakuoriaisten tekemiin käytäviin pesiytyy helposti homeita tai sienitauteja, joten ne aiheuttavat merkittäviä tappioita metsäteollisuudelle.