Hohtopensasyökkönen (Amphipyra pyramidea) on eteläisessä Suomessa jokseenkin yleinen loppukesän ja alkusyksyn yöperhoslaji.
Hohtopensasyökkönen on melko kookas yöperhonen. Etusiivet ovat kauttaaltaan voimakkaan kiiltävät ja pohjaväriltään tummanruskeat. Rengastäplä ja ulompi poikkiviiru ovat terävärajaiset, vaaleat ja erottuvat selkeästi. Sisempi poikkiviiru on yleensä ruskeampi, voimakkaasti mutkitteleva ja tekee siiven etureunassa jyrkän mutkan kohti siiven tyveä. Poikkiviirujen väliin jäävä siiven osa on jokseenkin tasaleveä ja ulomman poikkiviirun luona väriltään hyvin tumma. Takasiivet ovat terävärajaisesti erottuvaa ruskeaa etureunaa lukuun ottamatta voimakkaan kuparinruskeat. Pään etuosan huulirihmat ovat kokonaan vaaleat. Siipiväli on 47–52 mm.[1][2][3][4]
Hohtopensasyökkösen voi sekoittaa vain harvinaisempaan hämypensasyökköseen (Amphipyra berbera). Lajien erottaminen toisistaan voi olla varsin hankalaa.
Hohtopensasyökköstä tavataan Pohjois-Afrikasta ja Etelä-Euroopasta Keski-Euroopan ja Venäjän läpi aina Japaniin saakka.[4] Suomessa sitä tavataan etelä- ja keskiosissa suunnilleen Vaasa-Joensuu-linjalle saakka. Perhosia voi tavata heinäkuun lopusta lokakuun alkupuoliskolle.[5]
Laji viihtyy kosteissa lehdoissa sekä lehti- ja sekametsissä. Aikuiset perhoset lentävät pimeän laskeuduttua ja tulevat valolle, mutta huomattavasti useammin makealla nesteellä kostutetulle syötille. Toukka koteloituu kotelokopan sisään maahan. Muna talvehtii.[4][3]
Toukka elää tammella (Quercus) ja muutamilla muilla lehtipuilla sekä kuusamilla (Lonicera) ja syreenillä (Syringa) .
Hohtopensasyökkönen (Amphipyra pyramidea) on eteläisessä Suomessa jokseenkin yleinen loppukesän ja alkusyksyn yöperhoslaji.
