Haukiluikerot eli vanhemmalta nimeltään käärmehuulikot (Chaenopsidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan Pohjois- ja Etelä-Amerikan rannikoilla.
Varhaisimmat haukiluikeroihin kuuluvat fossiilit on ajoitettu tertiäärikauden loppupuolelle. Nykyään heimossa elää lähteestä riippuen 56–86 lajia, jotka jaetaan 9–14 sukuun. Eräitä lajeja, kuten nuoliluikeroa (Lucayablennius zingaro) pidetään riutta-akvaarioissa.[1][2][3]
Haukiluikerot ovat melko pieniä, pitkulaisia ja suomuttomia kaloja. Suurimmat Chaenops-suvun lajeisto voivat saavuttaa 16 cm pituuden, muuta jäävät pienemmiksi. Selkä- ja peräevät ovat kaloilla pitkät ja voivat olla yhtyneet pyrstöevän kanssa. Eräillä haukiluikeroilla selkäevän etuosa on takaosaa korkeampi. Silmät ovat suurikokoiset ja otsassa voi olla piikkejä. Sierainten värekarvat voivat olla esillä joillakin lajeista. Väriltään haukiluikerot voivat olla hyvinkin tummia tai jopa läpinäkyviä ja koiraat ovat väritykseltään usein naaraita tummempia.[2][1][4][5]
Haukiluikeroita tavataan subtrooppisista ja trooppisista vesistä Pohjois- ja Etelä-Amerikan Atlantin ja Tyynenmeren rannikoilta. Ne elävät usein kivikkopohjilla ja koralliriutoilla, ja niiden suhde koralleihin voi olla synbioottinen. Haukiluikerot piileskelevät utyypillisesti hylätyissä putkimatojen ja muiden selkärangattomien eläinten kuorissa. Lajien ravintoa ovat pienet äyriäiset.[1][2][4][5]
Haukiluikerot eli vanhemmalta nimeltään käärmehuulikot (Chaenopsidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan Pohjois- ja Etelä-Amerikan rannikoilla.
