dcsimg

Hyppyrotat ( Finnish )

provided by wikipedia FI
Tämä artikkeli käsittelee Dipodidae-heimoa, nimi "hyppyrotat" voi joskus tarkoittaa myös taskuhyppyrottia (Heteromyidae). Katso myös hyppymyyrät eli gerbiilit (Gerbillinae).

Hyppyrotat[2] tai hyppyrotat ja koivuhiiret[3] (Dipodidae) on jyrsijöiden heimo, johon kuuluu 16 eri sukua ja niiden sisältämät 51 lajia.[4] Ne elävät mm. Aasiassa, Pohjois-Afrikassa ja Yhdysvalloissa. Lajeista vain yksi, koivuhiiri (Sicista betulina), esiintyy Suomessa.[3] Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus heimon uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on jerbot.[5]

Hyppyrotille ominaista ovat pitkät takaraajat, lyhyet eturaajat ja pitkä häntä. Niiden vartalon ja pään yhteispituus on 4-15 cm, takaraajat ovat 2,5-8 cm ja häntä 7-25 cm.[6]

Hyppyrotat tulevat sukukypsiksi parin viikon ikäisenä ja voivat elää 6-vuotiaiksi asti. Useimmiten ne viihtyvät erakkona omassa onkalossaan ja hankkii itse ruokansa, mutta joskus ne kuitenkin muodostavat hajanaisia yhdyskuntia.[6]

Hyppyrottien asema jyrsijöiden tieteellisessä luokittelussa on muuttunut useaan kertaan.[1] Aiemmin esimerkiksi koivuhiiret (Sicista) ja kiinanhyppyhiiri (Eozapus setchuanus) luettiin erilliseen koivuhiirien heimoon Zapodidae.[7][1] Nykyisin vallitsevan käsityksen mukaan koivuhiiret ja hyppyrotat muodostavat yhdessä Dipodidae-heimon, joka jaetaan kuuteen alaheimoon.[1]

 src=
Isolaktago (Allactaga major)

Lähteet

  1. a b c d e f g h Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Dipodidae Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 14.11.2010. (englanniksi)
  2. Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H), s. 156. Weilin+Göös, 1990. ISBN 951-35-5128-8.
  3. a b Valste, Juha; Kaikusalo, Asko: Nisäkkäät, s. 78–79. (Lähde luontoon -kirjasarja). Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-25336-7.
  4. Terry A. Vaughan, James M. Ryan ja Nicholas J. Czaplewski, 5. painos: Mammalogy, s. 210. Jones & Bartlett Learning, 2010. ISBN 9780763762995. (englanniksi)
  5. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden uusiksi nimiksi) 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 14.11.2010.
  6. a b Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H), s. 155. Weilin+Göös, 1990. ISBN 951-35-5128-8.
  7. Savela, Markku: Rodentia Lepidoptera and some other life forms. 26.5.2007. Viitattu 15.11.2010.
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI

Hyppyrotat: Brief Summary ( Finnish )

provided by wikipedia FI
Tämä artikkeli käsittelee Dipodidae-heimoa, nimi "hyppyrotat" voi joskus tarkoittaa myös taskuhyppyrottia (Heteromyidae). Katso myös hyppymyyrät eli gerbiilit (Gerbillinae).

Hyppyrotat tai hyppyrotat ja koivuhiiret (Dipodidae) on jyrsijöiden heimo, johon kuuluu 16 eri sukua ja niiden sisältämät 51 lajia. Ne elävät mm. Aasiassa, Pohjois-Afrikassa ja Yhdysvalloissa. Lajeista vain yksi, koivuhiiri (Sicista betulina), esiintyy Suomessa. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus heimon uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on jerbot.

Hyppyrotille ominaista ovat pitkät takaraajat, lyhyet eturaajat ja pitkä häntä. Niiden vartalon ja pään yhteispituus on 4-15 cm, takaraajat ovat 2,5-8 cm ja häntä 7-25 cm.

Hyppyrotat tulevat sukukypsiksi parin viikon ikäisenä ja voivat elää 6-vuotiaiksi asti. Useimmiten ne viihtyvät erakkona omassa onkalossaan ja hankkii itse ruokansa, mutta joskus ne kuitenkin muodostavat hajanaisia yhdyskuntia.

Hyppyrottien asema jyrsijöiden tieteellisessä luokittelussa on muuttunut useaan kertaan. Aiemmin esimerkiksi koivuhiiret (Sicista) ja kiinanhyppyhiiri (Eozapus setchuanus) luettiin erilliseen koivuhiirien heimoon Zapodidae. Nykyisin vallitsevan käsityksen mukaan koivuhiiret ja hyppyrotat muodostavat yhdessä Dipodidae-heimon, joka jaetaan kuuteen alaheimoon.

 src= Isolaktago (Allactaga major)
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI