dcsimg

Päärynälevä ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Päärynälevä (Macrocystis pyrifera) on makrolevä, joka voi kasvaa jopa 60 metriä pitkäksi. Se on suurikokoisin tunnettu levälaji ja samalla suurin koko Chromalveolata-kunnan edustaja. Se on yksi viidestä levälajista, joiden metsämäisiä kasvustoja kutsutaan kelppileväksi. Päärynälevien rakenne on kehittynyt varsin erikoistuneeksi: niiden sekovarsi muistuttaa suuresti kasvien juuria, vartta ja lehtiä. Tämä on hyvä esimerkki rinnakkaisista, toisistaan riippumattomista evoluutioprosesseista.

Päärynäleviä tavataan Pohjois-Amerikan Tyynenmeren puoleisella rannikolla. Se viihtyy alle 40 metrin syvyydessä vesissä, joiden lämpötila pysyy 20 asteen kylmemmällä puolella, mutta lämpimämmässä kuin 5 astetta. Päärynäleväyksilö voi elää 4-10 vuotta ja sen yksittäinen verso 6-12 kuukautta. Päärynälevä sisältää paljon jodia, kaliumia ja muita hivenaineita. Sitä on kerätty 1900-luvun alussa potaskan raaka-aineeksi ja nyttemmin muun kemianteollisuuden ja elintarviketuotannon käyttöön.[2] Päärynälevä kasvaa huomattavan nopeasti, parhaimmillaan 30 cm päivässä.[3]

Lähteet

  1. Taksonomian lähde: Adl, S. M. et al.: The new higher level classification of eukaryotes with emphasis on the taxonomy of protists. J. Eukaryot. Microbiol., 2005, 52. vsk, nro 5, s. 399–451. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  2. Giant Bladder Kelp
  3. Algaebase
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI

Päärynälevä: Brief Summary ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Päärynälevä (Macrocystis pyrifera) on makrolevä, joka voi kasvaa jopa 60 metriä pitkäksi. Se on suurikokoisin tunnettu levälaji ja samalla suurin koko Chromalveolata-kunnan edustaja. Se on yksi viidestä levälajista, joiden metsämäisiä kasvustoja kutsutaan kelppileväksi. Päärynälevien rakenne on kehittynyt varsin erikoistuneeksi: niiden sekovarsi muistuttaa suuresti kasvien juuria, vartta ja lehtiä. Tämä on hyvä esimerkki rinnakkaisista, toisistaan riippumattomista evoluutioprosesseista.

Päärynäleviä tavataan Pohjois-Amerikan Tyynenmeren puoleisella rannikolla. Se viihtyy alle 40 metrin syvyydessä vesissä, joiden lämpötila pysyy 20 asteen kylmemmällä puolella, mutta lämpimämmässä kuin 5 astetta. Päärynäleväyksilö voi elää 4-10 vuotta ja sen yksittäinen verso 6-12 kuukautta. Päärynälevä sisältää paljon jodia, kaliumia ja muita hivenaineita. Sitä on kerätty 1900-luvun alussa potaskan raaka-aineeksi ja nyttemmin muun kemianteollisuuden ja elintarviketuotannon käyttöön. Päärynälevä kasvaa huomattavan nopeasti, parhaimmillaan 30 cm päivässä.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI