Die Urodidae sind eine artenarme Familie der Schmetterlinge ("Kleinschmetterlinge") mit fast weltweiter Verbreitung. In Mitteleuropa lebt nur eine Art, Wockia asperipunctella.
Urodidae sind recht kleine Falter mit einer Flügelspannweite zwischen 11 und 37 Millimeter mit grau oder braun beschuppten Flügeln, meist mit kleinen schwarzen Flecken, oft mit blauen oder violettem Glanz überlaufen. Die Beschuppung des Kopfes ist anliegend, Ocellen und Chaetosemata fehlen. Der Saugrüssel ist vorhanden und funktionstüchtig, er ist nicht beschuppt. Die Maxillarpalpen sind rückgebildet, die Labialpalpen mittelgroß und mehr oder weniger aufwärts gebogen. Die Antennenglieder sind, besonders beim Männchen, seitlich lamellenförmig verbreitert. Die Form der Vorderflügel ist innerhalb der Familie variabel, es kommen Arten mit schmalen und breiten Flügeln vor. Die distale Flügelzelle ist in der Außenhälfte oft abwärts gebogen. Auch die vorderen Äste des Cubitus (CuA1 und CuA2) sind stark gebogen. Es sind zwei Analadern vorhanden. Am Vorderrand des Hinterflügels (Costa) sitzt beim Männchen ein auffallendes Schuppenbüschel. Die Tibien der Laufbeine tragen am Vorderbein keine, am Mittelbein zwei und am Hinterbein vier Sporne, die Hintertibien außerdem auffallend lange Haarschuppen. Am Hinterleib sind die Vorderecken des zweiten Sternits verlängert und stark sklerotisiert. Tympanalorgane fehlen.
Raupen vieler Arten sind unbekannt. Die Raupen von Wockia asperipunctella sind grau mit brauner Kopfkapsel. Alle Arte, die bisher bekannt geworden sind, besitzen relativ lange und schlanke Beine, die in der Mitte erkennbar eingeschnürt sind. Sie sind nur an der Chaetotaxie bestimmbar.
Bei allen Arten, bei denen sie bisher bekannt geworden sind, leben die Raupen frei und ohne Gespinste auf Blättern von Laubbaumarten, von denen sie sich ernähren. Wockia asperipunctella lebt auf Weiden- und Pappelarten, die mexikanischen Wockia-Arten auf Casearia nitida (Salicaceae)[1]. Einige Arten bauen kunstvolle, filigran korbförmige Puppengespinste[2]. Es kommen ein oder zwei Generationen pro Jahr vor. Der lange Ovipositor der Weibchen lässt eine versteckte Eiablage vermuten.
Es sind 66 Arten bekannt (Stand 2011)[3]. Diese verteilen sich auf drei Gattungen:
Traditionell wurden die Gattungen der Urodidae in die Familien Yponomeutidae oder Plutellidae eingeordnet. Ihre Eigenständigkeit gilt aber heute als unstrittig. Heute werden sie monotypisch in eine eigene Überfamilie Urodoidea gestellt. Die Zugehörigkeit zu den Yponomeutoidea gilt nach molekularen Studien (anhand homologer DNA-Sequenzen) heute als unwahrscheinlich[5], die tatsächliche Position und das Schwestergruppenverhältnis sind aber nicht abschließend geklärt.
Die Urodidae sind eine artenarme Familie der Schmetterlinge ("Kleinschmetterlinge") mit fast weltweiter Verbreitung. In Mitteleuropa lebt nur eine Art, Wockia asperipunctella.
Urodidae or "false burnet moths" is a family of moths in the lepidopteran order. It is the type genus in the superfamily, Urodoidea, with three genera, one of which, Wockia, occurs in Europe.
Urodidae were previously included in the superfamily Yponomeutoidea (Kyrki, 1984, 1988) and have also been lumped with Galacticidae (Heppner, 1991, 1997) or with other Sesioidea (Heppner, 1998). They belong to the lower part of the lepidopteran clade "Apoditrysia" (Dugdale et al., 1999) (i.e. not "Obtectomera"[1]), but their closest relatives are as yet unknown and it is hoped that DNA sequencing can help resolve this question.
Urodidae was formerly the only family in the superfamily Urodoidea, but in 2020 a new family was described within Urodoidea, Ustyurtiidae.[1]
Urodidae resemble some Zygaenidae: Procridinae at rest. These small to medium-sized moths measure 11 to 37 mm in wingspan and often have a greyish or mottled forewing background colour. The male adult has a "hairpencil" on the costa of the hindwing. In the caterpillar, the placement of the setae and structure of the prolegs is diagnostic, and the pupal segments I–II are fixed. On the head, there are no ocelli or "chaetosemata" and the proboscis even at the base is unscaled. An "epiphysis" is present on the foreleg (Dugdale et al. (1999), and for more details).
The genera Urodus and Spiladarcha occur in the Neotropics while Wockia asperipunctella occurs in Europe and has recently been found in northern North America (Heppner, 1997; Landry, 1998) and unless this is a recent invasion the species would be a good example of a Holarctic distribution pattern.
The biology is poorly known, but the larvae can be found on various tree species including some fruit trees. The "bumelia webworm moth" (Urodus parvula) is recorded on Lauraceae: (avocado=Persea), Fagaceae (Quercus), Sapotaceae (Sideroxylon) and Erythroxylaceae: Erythroxylum. Urodus parvula has also been reared on Rutaceae (Citrus) and Malvaceae (Hibiscus). W. asperipunctella has in North America been reared from quaking aspen (Populus tremuloides) (Landry, 1998) and also Salix in Europe. The pupa is contained in an open-mesh cocoon, which can be bright orange in colour, and is sometimes suspended on a very long thread below a leaf.
The following is a list of selected species:
Urodidae or "false burnet moths" is a family of moths in the lepidopteran order. It is the type genus in the superfamily, Urodoidea, with three genera, one of which, Wockia, occurs in Europe.
Outokoit (Urodidae) on pieni, vain noin 60 lajia käsittävä perhosten heimo ja outokoimaisten yläheimon (Urodoidea) ainoa heimo. Useimmat lajeista elävät Etelä- ja Keski-Amerikassa. Yläheimon määritteli suomalainen hyönteistutkija Jorma Kyrki.
Outokoit on erotettu omaksi ryhmäkseen kehrääjäkoimaisista mm. siksi että aikuisen perhosen keski- ja takaruumiin välinen liitos on erilainen ja muistuttaa enemmän kääriäisiä. Lisäksi koirailta puuttuvat kehrääjäkoille ominaiset takaruumiin kärkiliuskat. Myös toukkatuntomerkit eroavat. Kaikki outokoilajit ovat pieniä, siipivälin ollessa 11–37 mm. Siivet ovat harmaat tai ruskeat ja niissä on sininen tai violetti metallinen hohde. Pistesilmät ja chaetosemat puuttuvat, samoin kuuloelimet. Imukärsä on suomuton ja huulirihmat surkastuneet. [1] Naaraan frenulumissa on vain kaksi okaa.[2]
Toukat elävät ravintokasvilla vapaina. Toukilla on melko pitkät vatsajalat ja kotelovaiheessa kotelon selkäpuolella on piikkirivi, jonka avulla kotelo ryömii ulos kotelokopasta ennen aikuisen perhosen kuoriutumista.[1][2]
Ryhmän ainoa Euroopassa tavattava laji on Suomessakin tavattava kohotäpläkoi (Wockia asperipunctella).[1][3]
Outokoit (Urodidae) on pieni, vain noin 60 lajia käsittävä perhosten heimo ja outokoimaisten yläheimon (Urodoidea) ainoa heimo. Useimmat lajeista elävät Etelä- ja Keski-Amerikassa. Yläheimon määritteli suomalainen hyönteistutkija Jorma Kyrki.
Outokoit on erotettu omaksi ryhmäkseen kehrääjäkoimaisista mm. siksi että aikuisen perhosen keski- ja takaruumiin välinen liitos on erilainen ja muistuttaa enemmän kääriäisiä. Lisäksi koirailta puuttuvat kehrääjäkoille ominaiset takaruumiin kärkiliuskat. Myös toukkatuntomerkit eroavat. Kaikki outokoilajit ovat pieniä, siipivälin ollessa 11–37 mm. Siivet ovat harmaat tai ruskeat ja niissä on sininen tai violetti metallinen hohde. Pistesilmät ja chaetosemat puuttuvat, samoin kuuloelimet. Imukärsä on suomuton ja huulirihmat surkastuneet. Naaraan frenulumissa on vain kaksi okaa.
Toukat elävät ravintokasvilla vapaina. Toukilla on melko pitkät vatsajalat ja kotelovaiheessa kotelon selkäpuolella on piikkirivi, jonka avulla kotelo ryömii ulos kotelokopasta ennen aikuisen perhosen kuoriutumista.
Ryhmän ainoa Euroopassa tavattava laji on Suomessakin tavattava kohotäpläkoi (Wockia asperipunctella).
De Urodidae zijn de enige familie van vlinders in de superfamilie Urodoidea. De wetenschappelijke naam van de familie werd voor het eerst gepubliceerd door Kyrki in 1984.
De Urodidae zijn de enige familie van vlinders in de superfamilie Urodoidea. De wetenschappelijke naam van de familie werd voor het eerst gepubliceerd door Kyrki in 1984.
Urodidae er en artsfattig gruppe av små sommerfugler som hører til gruppen Apoditrysia. Familien omfatter tre slekter som tidligere ble ført til familien Yponomeutidae.
Mellomstore møll (arten som forekommer i Norge har vingespenn 17-18 millimeter) med forholdsvis brede, avrundede, grå vinger. De søramerikanske artene kan minne om familien Zygaenidae.
Arten som forekommer i Norge har larver som lever på bladene av osp (Populus tremula). I Norden har den én generasjon hvert år som flyr i mai-juli, lenger sør er det to generasjoner hver sommer. Arten kan også finnes på viere (Salix spp.).
Aarvik, L. og Lønnve, O.J. 2011. Wockia asperipunctella (Bruand, 1851) (Lepidoptera, Urodidae), a species and a family new to Norway. Norwegian Journal of Entomology 58: 128-130.
Urodidae er en artsfattig gruppe av små sommerfugler som hører til gruppen Apoditrysia. Familien omfatter tre slekter som tidligere ble ført til familien Yponomeutidae.
Urodidae é uma família de insectos da ordem Lepidoptera.
Латинское название Urodidae Kyrki, 1984 ITIS 693980 NCBI 534396
Urodidae — семейство чешуекрылых.
Мелкие или средних размеров бабочки, с размахом крыльев 11—37 мм, серого цвета или с мелкими пестринами на крыльях. Гусеницы кормятся на: Lauraceae, Fagaceae (Quercus), Sapotaceae, Erythroxylaceae (Erythroxylum).
Включает три рода, представитель одного из них — Wockia asperipunctella — обитает в Европе.
Urodidae — семейство чешуекрылых.
우로두스과(Urodidae)는 나비목에 속하는 곤충 과의 하나이다. 우로두스상과(Urodoidea)의 유일한 과이며, 유럽에서 발견되는 옥키아속(Wockia) 나방을 포함하여 3개 속으로 이루어져 있다.
이전에는 우로두스과를 집나방상과(Kyrki, 1984, 1988)에 포함시켜 분류하였고, 갈락티카과(Heppner, 1991, 1997) 또는 유리나방상과(Heppner, 1998)에 묶어서 분류하기도 했다. 나비목 난이문류 분기군의 가장 아랫 부분으로 분류[1](Dugdale et al., 1999) (즉, 옵텍토메라류(Obtectomera)에 속하지 않는다.[2] 하지만, 가장 밀접한 유연 관계는 아직 알려지지 않았으며 DNA 염기서열 분석을 통해 이 의문이 해결되기를 기대하고 있다.[3]
.jpg)
![[2]](https://web.archive.org/web/20070928102538/http://www.lepbarcoding.org/species_images/phpThumb.php?src=http%3A%2F%2Fwww.boldsystems.org%2Fpics%2FLNC%2F05-NCCC-446+1146514152.jpg&w=365&fltr=wmt%7CDorsal%7C4%7CBR%7CCC3300%7Cverdana.TTF%7C100%7C5%7C0){kind=link}