Ananas eli hedelmäananas (Ananas comosus) on tropiikissa kasvava yksisirkkainen kasvi. Myös sen mehukasta, käpymäistä latvakukintoa eli epähedelmää kutsutaan ananakseksi. Kasvin ruusukkeiset lehdet ovat jäykät ja okalaitaiset, ja ne muodostavat erikoisen vedenkeräysaltaan kasvin juurelle. Kukat ovat sinipunaiset ja kasvavat tähkämäisenä ryhmänä lyhyen varren yläosassa pienen latvaruusukkeen alapuolella. Kasvi kasvaa noin metrin mittaiseksi.[2]
Hedelmä on jopa kolmen–neljän kilogramman painoinen, kellertävän tai sinertävän ruskea ja sisältää runsaasti A-, B- ja C-vitamiineja. Se sisältää myös runsaasti mangaania.[3] Hedelmän päältä kasvaa pieniä vihreitä lehtiä (niin kutsuttu ananaksen kruunu). Nykyisin ananas on tärkeä hedelmäkasvi, jonka sadosta suurin osa tölkitetään. Suurin ananaksen tuottajamaa on Filippiinit. Muita suuria ananaksentuottajia ovat muun muassa Thaimaa, Costa Rica, Indonesia, Kiina, Brasilia ja Intia.[4] Kaakkois-Aasiassa sitä viljellään myös kuitukasvina (ananashamppu).
Ananaksen hedelmä kehittyy kokonaisesta kukinnosta, jonka yksittäiset marjat kasvavat yhteen ja paisuvat muodostaen kerrotun hedelmän. Ananaksen voisi siis luokitella marjaksi tai marjasadoksi.
Ananas sisältää bromelaiini-nimistä entsyymiä, joka hajottaa proteiineja ja siten helpottaa ruokien sulattamista.[3][3]diureettinen vaikutus.[3]Historiaa Etelä-Amerikan intiaanien tiedetään viljelleen ananasta jo esihistorialliselta ajalta lähtien, mutta Eurooppaan se tuli vasta, kun Kolumbus toisella matkallaan vuonna 1494 löysi ananaksen Guadeloupen saarelta, jolloin hän nimesi sen ”mäntyomenaksi”, koska hedelmä muistutti käpyä.[6] 1500-luvulla Jean de Lery väitti löytäneensä ananaksen ensimmäisenä eurooppalaisena Brasiliasta.Ranskaan ja Englantiin, mutta vielä 1800-luvun alussa ananas oli erittäin harvinainen ja kallis herkku.
Lähteet
Aiheesta muualla
Ananas eli hedelmäananas (Ananas comosus) on tropiikissa kasvava yksisirkkainen kasvi. Myös sen mehukasta, käpymäistä latvakukintoa eli epähedelmää kutsutaan ananakseksi. Kasvin ruusukkeiset lehdet ovat jäykät ja okalaitaiset, ja ne muodostavat erikoisen vedenkeräysaltaan kasvin juurelle. Kukat ovat sinipunaiset ja kasvavat tähkämäisenä ryhmänä lyhyen varren yläosassa pienen latvaruusukkeen alapuolella. Kasvi kasvaa noin metrin mittaiseksi.
