dcsimg

Kotelosienet ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Kotelosienet (Ascomycota) ovat sienikunnan kaarista se, johon kuuluu eniten lajeja, ainakin noin 33 000 lajia. Kotelosienet on yksi vanhimmista kuivalla maalla elävistä eliöryhmistä.[2] Kantasienten (Basidiomycota), joita pidetään sienten kehittyneimpänä kaarena, uskotaan kehittyneen kotelosienten kanssa yhteisestä kantamuodosta.

Kotelosienet voivat olla elomuodoltaan sekä rihmastoja muodostavia että hiivamaisia. Monet suurikokoisia itiöemiä muodostavat kotelosienet tuottavat tyypillisesti maljan muotoisia itiöemiä. Jotkut lajit puolestaan ovat mikroskooppisen pieniä. Kotelosienten nimi (askos = kotelo, säkki + mykétes = sienet)[3] viittaa mikroskooppisen pieneen itiökoteloon, jossa itiöt syntyvät. Tällainen askus yhdistää niin isoja kotelosieniä kuten korvasieni, kuin mikroskooppisia kuten tuulenpesäsienet.

Monet kotelosienet voivat olla sieniosakkaana jäkälässä, esimerkiksi torvijäkälät. Useat myös muodostavat kasvien kanssa sienijuuren. Itiöemiä muodostavista kotelosienistä monet tuottavat itiöemiä keväällä, kun kantasienet ovat enemmän syksyn lajeja.

Kotelosienet elävät pääasiassa maalla, jossa niillä on huomattava merkitys kuolleen orgaanisen aineksen hajottajina. Ne käyttävät ravinnokseen yksinkertaisia sokereita, jotkut myös selluloosaa, kitiiniä ja pektiiniä. Jotkut kotelosienistä ovat kasvien tai eläinten patogeeneja.

Kotelosieniin kuuluu monia ihmiselle tärkeitä sieniä, joita käytetään elintarvike- ja lääketuotannossa, esimerkiksi homejuustoista tunnettu Penicillium glaucum.

Kotelosienten luokittelu

Kotelosienet jaetaan nykyisin kolmeen alakaareen[4]

  • Pezizomycotina eli rihmastolliset kotelosienet, joihin kuuluu 90 % kotelosienistä. Tähän alakaareen kuuluvat itiöemiä tuottavat kotelosienet maljasienistä korvasieniin sekä jäkälöityneet kotelosienet. Viime vuosina iso osa molekyylitason tutkimuksista on kohdistunut tähän alakaareen.
  • Saccharomycotina eli ns. aitohiivat, joihin kuuluu mm. leivinhiiva Saccharomyces cerevisiae. Nykyisin tämän alakaaren lajit luokitellaan yhteen luokkaan ja yhteen lahkoon.
  • Taphrinomycotina, johon kuuluvia sieniryhmiä on aiemmin kutsuttu myös nimellä Archiascomycetes. Siihen kuuluu neljä luokkaa, Neolectomycetes, Pneumocystidomycetes, Schizosaccharomycetes ja Taphrinomycetes. Niiden polveutuminen ja luokittelu on ollut pitkään epäselvä. Ne ovat joko hiivamaisia tai rihmastoja muodostavia mikrosieniä.

Polveutuminen

Kaaviossa on esitetty kotelosieniryhmien polveutuminen nykyisimmän käsityksen mukaan.[5]


Kotelosienet
Pezizomycotina

Dothideomycetes



Arthoniomycetes



Eurotiomycetes



Laboulbeniomycetes



Lichinomycetes



Lecanoromycetes



Leotiomycetes



Sordariomycetes




Pezizomycetes



Orbilomycetes




Aitohiivat Saccharomycotina



Taphrinomycotina

Tuulenpesäsienet Taphrinomycetes



Neolectomycetes



Pneumocystidomycetes



Schizosaccharomycetea"




Lähteet

  1. Index Fungorum
  2. Suomen sammalien ja jäkälien mikrosienet (Tutkimustiivistelmä) Turun yliopisto.
  3. Kultatukka ja sudenpieru - tieteellisten nimien merkitys s. 2 Joensuun yliopisto
  4. Tree of life
  5. Hibbett, D.S., et al. (March 2007). "A higher level phylogenetic classification of the Fungi". Mycological Research. 111 (5): 509–547. http://dx.doi.org/10.1016/j.mycres.2007.03.004 http://www.clarku.edu/faculty/dhibbett/Reprints%20PDFs/Hibbett_et_al_AFTOL_class_2007.pdf

Aiheesta muualla

Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI

Kotelosienet: Brief Summary ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Kotelosienet (Ascomycota) ovat sienikunnan kaarista se, johon kuuluu eniten lajeja, ainakin noin 33 000 lajia. Kotelosienet on yksi vanhimmista kuivalla maalla elävistä eliöryhmistä. Kantasienten (Basidiomycota), joita pidetään sienten kehittyneimpänä kaarena, uskotaan kehittyneen kotelosienten kanssa yhteisestä kantamuodosta.

Kotelosienet voivat olla elomuodoltaan sekä rihmastoja muodostavia että hiivamaisia. Monet suurikokoisia itiöemiä muodostavat kotelosienet tuottavat tyypillisesti maljan muotoisia itiöemiä. Jotkut lajit puolestaan ovat mikroskooppisen pieniä. Kotelosienten nimi (askos = kotelo, säkki + mykétes = sienet) viittaa mikroskooppisen pieneen itiökoteloon, jossa itiöt syntyvät. Tällainen askus yhdistää niin isoja kotelosieniä kuten korvasieni, kuin mikroskooppisia kuten tuulenpesäsienet.

Monet kotelosienet voivat olla sieniosakkaana jäkälässä, esimerkiksi torvijäkälät. Useat myös muodostavat kasvien kanssa sienijuuren. Itiöemiä muodostavista kotelosienistä monet tuottavat itiöemiä keväällä, kun kantasienet ovat enemmän syksyn lajeja.

Kotelosienet elävät pääasiassa maalla, jossa niillä on huomattava merkitys kuolleen orgaanisen aineksen hajottajina. Ne käyttävät ravinnokseen yksinkertaisia sokereita, jotkut myös selluloosaa, kitiiniä ja pektiiniä. Jotkut kotelosienistä ovat kasvien tai eläinten patogeeneja.

Kotelosieniin kuuluu monia ihmiselle tärkeitä sieniä, joita käytetään elintarvike- ja lääketuotannossa, esimerkiksi homejuustoista tunnettu Penicillium glaucum.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI