Jokiluikero (Salaria fluviatilis) on Välimeren ympäristössä luonnonvaraisena elävä ahvenkaloihin kuuluva kalalaji. Luikerot ovat tavallisemmin tunnettuja akvaariokaloina.
Jokiluikero on yleensä reilun kymmenen sentin mittainen. Jokiluikerolla on yksi huomattavan pitkä selkäevä ja samoin pitkänmallinen peräevä. Vatsaevä on jäykkä, ja kala voi levätä pohjassa sen varassa. Pyrstöevä on pyöreäkärkinen. Kalalla ei ole suomuja. Sen kyljillä on laikkua. Koiraskalan erottaa päälaen harjanteesta. Sekä ylä- että alaleuassa on pari muita pitempiä hampaita, jotka eivät ole kuitenkaan kulmahampaat fylogeneettisessä mielessä.
Jokiluikeroa tavataan Euroopan puolella Ranskan, Espanjan, Italian ja eräiden Baltian maiden makeissa vesissä. Muun muassa Gardajärvessä kasvaa lajin oma endeeminen muotonsa. Lajia tavataan myös muun muassa Turkissa, Marokossa ja Algeriassa. Laji ei ole uhanalainen.
Muus - Dahlström: Suomen ja Euroopan sisävesikalat, s. 170. Suomeksi toim. Markku Varjo 2008. Tanska: Gummerus, 2005. ISBN 978-951-20-6768-8. suomi
Jokiluikero (Salaria fluviatilis) on Välimeren ympäristössä luonnonvaraisena elävä ahvenkaloihin kuuluva kalalaji. Luikerot ovat tavallisemmin tunnettuja akvaariokaloina.
Jokiluikero on yleensä reilun kymmenen sentin mittainen. Jokiluikerolla on yksi huomattavan pitkä selkäevä ja samoin pitkänmallinen peräevä. Vatsaevä on jäykkä, ja kala voi levätä pohjassa sen varassa. Pyrstöevä on pyöreäkärkinen. Kalalla ei ole suomuja. Sen kyljillä on laikkua. Koiraskalan erottaa päälaen harjanteesta. Sekä ylä- että alaleuassa on pari muita pitempiä hampaita, jotka eivät ole kuitenkaan kulmahampaat fylogeneettisessä mielessä.
Jokiluikeroa tavataan Euroopan puolella Ranskan, Espanjan, Italian ja eräiden Baltian maiden makeissa vesissä. Muun muassa Gardajärvessä kasvaa lajin oma endeeminen muotonsa. Lajia tavataan myös muun muassa Turkissa, Marokossa ja Algeriassa. Laji ei ole uhanalainen.
