Velhokalat (Synanceiidae) on simppukaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan lämpimistä vesistä Intian valtamerestä ja Tyynestämerestä. Toisinaan velhokalojen katsotaan kuuluvaksi skorpionisimppuihin (Scorpaenidae) alaheimona Synanceiinae.[1][2]
Velhokalojen heimoon kuuluu 8–9 sukua ja noin 35 lajia. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat lyhytruumiisia ja tukevahkoja kaloja. Suurimmat heimo kaloista voivat saavuttaa 60 cm:n pituuden, mutta yleensä lajit jäävät alle 15 cm pitkiksi. Tyypillisiä piirteitä ovat suuri pää ja ylöspäin vino suu, pienet silmät, jotaka sijaitsevat lähellä selkää ja kookkaat rintaevät. Velhokalalajien eväruodot ovat yhteydessä myrkkyrauhaseen, jonka tuottama hermomyrkky voi olla tappavaa myös ihmiselle. Velhokaloilla ei ole suomuja ja monelta lajilta puuttuu uimarakko. Väriltään velhokalat ovat tyypillisesti ruskeankirjavia ja muistuttavat pohjalla oleskellessaan kiviä.[1][2][3][4]
Velhokalalajit ovat pääasiassa mereisiä, mutta eräitä lajeja tavataan myös joista. Ne elävät indopasifisen merialueen keskiosissa tyypillisesti matalissa vesissä. Niitä tavataan muun muassa koralliriutoilta ja kaivautuneena pehmeään merenpohjaan.[1][3][4]
Velhokalat (Synanceiidae) on simppukaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan lämpimistä vesistä Intian valtamerestä ja Tyynestämerestä. Toisinaan velhokalojen katsotaan kuuluvaksi skorpionisimppuihin (Scorpaenidae) alaheimona Synanceiinae.
