Vihersimput (Hexagrammidae) on simppukaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan pohjoiselta Tyyneltämereltä.
Vihersimppujen heimoon jaetaan 5 sukuun ja 12 lajiin. Aikaisemmin Zaniolepis-suvun lajien katsottiin muodostavan oman heimonsa kampasimput (Zaniolepididae). Ruumiinrakenteeltaan vihersimput ovat pitkänomaisia ja litteähköjä kaloja, jotka voivat kasvaa 25–125 cm pitkiksi. Suurin laji on kameleonttisimppu (Ophiodon elongatus). Heimon kaloilla on otsassa silmien yläpuolella värekarvoja, mutta muuten pää on piikitön. Selkäeviä on yksi pitkä, jonka keskellä on usein lovi, joka jakaa sen pehmeään ja piikikkääseen osaan. Vihersimpuilla ei ole uimarakkoa. Väritykseltään vihersimppulajit ovat vaihteleviä. Ne ovat usein vihertävän kirjavia ja väritys riippuu huomattavasti sukupuolesta, esiintymisalueesta ja paikallisesta ympäristöstä.[1][2][3]
Vihersimppuja tavataan pohjoiselta Tyyneltämreltä alueelta, joka ulottuu Japanista Beringinmeren kautta Alaskaan ja etelään Kaliforniaan asti. Helmivihersimppua (H. stelleri) esiintyy myös Jäämerellä. Vihersimppulajit elävät suhteellisen matalissa vesissä ja syvimmillään niitä on tavattu 600 metrin syvyydessä. Niiden ravintoa ovat kalat, äyriäiset, meduusat ja muiden kalojen kutu. Tärkeitä kalastettavia lajeja ovat kamelonttisimppu, Pleurogrammus-suvun lajit ja kelppisimppu (Hexagrammos decagrammus). Monet muutkin vihersimpulajit ovat suosittuja vapaa-ajankalastuksen kohteita.[1][2][3]
Vihersimput (Hexagrammidae) on simppukaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan pohjoiselta Tyyneltämereltä.
