Pikkuimarteet eli metsäimarteet (Gymnocarpium) on loikkokasvien (Cystopteridaceae) heimoon kuuluva saniaissuku. Suku on aiemmin sijoitettu myös alvejuurikasvien (Dryopteridaceae)[1], kiviyrttikasvien (Woodsiaceae)[2] tai laajasti määriteltyyn kallioimarrekasvien (Polypodiaceae)[2] heimoon. Sukuun luetaan nykyisin kuuluvaksi kahdeksan tai yhdeksän lajia sekä yksi lajiristeymä. Niiden lisäksi sukuun on kuvattu noin kymmenen muutakin lajia tai lajiristeymää, joiden taksonominen asema on toistaiseksi epäselvä[3].
Pikkuimarteet ovat monivuotisia sekä matalakasvuisia saniaisia, joilla on suikertava juurakko. Lehdet kasvavat juurakosta yksittäin, ja lehtiruoti on lehtilapaa pidempi. Lehtiruoti on väriltään musta ja sen tyvellä on muutamia, vaaleita sekä kalvomaisia suomuja. Lehtilapa on suunnilleen tasasivuisen kolmion muotoinen.ja kolmeen kertaan parilehdykkäinen. Lehdykät ovat ohuita, vaaleanvihreitä ja sahalaitaisia. Itiöpesäkkeet ovat pyöreitä ja suojuksettomia.[2]
Suomessa tavataan kolmea sukuun kuuluvaa lajia, metsäimarretta (Gymnocarpium dryopteris), idänimarretta (Gymnocarpium continentale) sekä kalkki-imarretta (Gymnocarpium robertianum), joista metsäimarre on selvästi yleisin.[4]
Pikkuimarteiden (Gymnocarpium) suvun tieteellinen nimi tulee kreikankielisestä sanasta karpos (suom. hedelmä), johon on liitetty eteen gymno (suom. alaston), ja nimi viittaa suojuksettomiin itiöpesäkkeisiin.[2]
Pikkuimarteet eli metsäimarteet (Gymnocarpium) on loikkokasvien (Cystopteridaceae) heimoon kuuluva saniaissuku. Suku on aiemmin sijoitettu myös alvejuurikasvien (Dryopteridaceae), kiviyrttikasvien (Woodsiaceae) tai laajasti määriteltyyn kallioimarrekasvien (Polypodiaceae) heimoon. Sukuun luetaan nykyisin kuuluvaksi kahdeksan tai yhdeksän lajia sekä yksi lajiristeymä. Niiden lisäksi sukuun on kuvattu noin kymmenen muutakin lajia tai lajiristeymää, joiden taksonominen asema on toistaiseksi epäselvä.
Pikkuimarteet ovat monivuotisia sekä matalakasvuisia saniaisia, joilla on suikertava juurakko. Lehdet kasvavat juurakosta yksittäin, ja lehtiruoti on lehtilapaa pidempi. Lehtiruoti on väriltään musta ja sen tyvellä on muutamia, vaaleita sekä kalvomaisia suomuja. Lehtilapa on suunnilleen tasasivuisen kolmion muotoinen.ja kolmeen kertaan parilehdykkäinen. Lehdykät ovat ohuita, vaaleanvihreitä ja sahalaitaisia. Itiöpesäkkeet ovat pyöreitä ja suojuksettomia.
Suomessa tavataan kolmea sukuun kuuluvaa lajia, metsäimarretta (Gymnocarpium dryopteris), idänimarretta (Gymnocarpium continentale) sekä kalkki-imarretta (Gymnocarpium robertianum), joista metsäimarre on selvästi yleisin.
Pikkuimarteiden (Gymnocarpium) suvun tieteellinen nimi tulee kreikankielisestä sanasta karpos (suom. hedelmä), johon on liitetty eteen gymno (suom. alaston), ja nimi viittaa suojuksettomiin itiöpesäkkeisiin.
