Haisusieni (Phallus impudicus) on laajalle levinnyt sienilaji.[2] Suomessa se on harvinainen ja sitä esiintyy vain maan lounaisosissa merenrantojen rehevissä leppälehdoissa ja nurmikoilla. Pohjoisimmat esiintymät tunnetaan Porin seudulta. Ahvenanmaalla sitä tavataan jo melko yleisesti.[3] Raadonhajullaan sieni houkuttelee kärpäsiä, jotka levittävät sen itiöitä.[2] Haisusientä tavataan heinäkuusta marraskuuhun.
Aluksi sienen itiöemä on vaalea, munanmuotoinen ja miltei hajuton. Se kuitenkin kasvaa nopeasti, jopa yhdessä yössä yli kymmenen senttimetriä korkeaksi ontoksi lieriöksi, jonka päässä on limainen kellomainen itiömalto. Haisusientä ei pidetä ruokasieneksi kelvollisena. Sieni on tunnettu aiemmin nimillä pökkösieni ja pirunmuna,[4] mutta pökkösienet (Mutinus) tarkoittaa nykyään eri sukua.
Kärpäset ovat kalunneet tämän sienen itöt pois.
Haisusieni (Phallus impudicus) on laajalle levinnyt sienilaji. Suomessa se on harvinainen ja sitä esiintyy vain maan lounaisosissa merenrantojen rehevissä leppälehdoissa ja nurmikoilla. Pohjoisimmat esiintymät tunnetaan Porin seudulta. Ahvenanmaalla sitä tavataan jo melko yleisesti. Raadonhajullaan sieni houkuttelee kärpäsiä, jotka levittävät sen itiöitä. Haisusientä tavataan heinäkuusta marraskuuhun.
Aluksi sienen itiöemä on vaalea, munanmuotoinen ja miltei hajuton. Se kuitenkin kasvaa nopeasti, jopa yhdessä yössä yli kymmenen senttimetriä korkeaksi ontoksi lieriöksi, jonka päässä on limainen kellomainen itiömalto. Haisusientä ei pidetä ruokasieneksi kelvollisena. Sieni on tunnettu aiemmin nimillä pökkösieni ja pirunmuna, mutta pökkösienet (Mutinus) tarkoittaa nykyään eri sukua.
