dcsimg

Herkkusieni ( Finnish )

provided by wikipedia FI
Question book-4.svg
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan.

Herkkusieni (Agaricus bisporus) on maailman viljellyin sieni, jota on viljelty Ranskassa jo 1700-luvulta saakka. Suomessa viljely aloitettiin 1940-luvulla. Villinä herkkusieni kasvaa Etelä-Euroopassa. Herkkusieni on tuoreena kiinteä ja sen malto on vaaleaa. Vanhetessaan herkkusienen heltat aukeavat ja niiden väri tummuu. Eri herkkusienilajien määritys on usein vaikeaa.

Maultaan herkkusieni on mieto ja hieman pähkinämäinen. Herkkusieni sopii monenlaiseen ruoanlaittoon.

Herkkusienten viljely

Herkkusienet viljellään useimmiten kompostialustalla, jossa on lisäksi ravinteita ja mm. kipsiä. Valmiit kompostialustat ympätään eli niihin siirretään yleensä viljan jyvissä kasvatettua sienirihmastoa. Tässä rihmaston kasvuvaiheessa sopiva lämpötila on 24–26 astetta ja ilmankosteus 85–90 %. Valaistusta ei tarvita.

Kun idätysvaihe (15–18 vrk) on ohi, alusta jäähdytetään vegetatiivisen kasvun pysäyttämiseksi ja sienten muodostumisen käynnistämiseksi. Sienet poimitaan lakkien läpimitan ollessa 2–3 cm. Ensimmäisen parin päivän satojakson jälkeen tulee viikon kuluttua uusi sato, joka on yleensä ensimmäistä suurempi. Sienistä kerätään myös kolmas sato.

Nykyisin Suomeen tuotavista herkkusienistä merkittävä osa tuodaan muualta, kuten esimerkiksi Liettuasta muun muassa halvempien tuotantokustannusten vuoksi. Herkkusienien viljely on samankaltaista tarkoin valvottua tuotantoprosessia kaikille Suomessa myytäville herkkusienille. Lämpötila, puhtaus ja ilmankosteus ovat tarkoin säädeltyjä tekijöitä kasvatushuoneissa, joihin ei saa päästä kasvatukseen kuulumattomia bakteereja tai homeitiöitä.

Herkkusieni ruoanvalmistuksessa

Herkkusienet säilyvät parhaiten +2–+5 asteen lämpötilassa. Paperipussi suojaa haihtumiselta.

Ruskeissa herkkusienissä on suurempi kuiva-ainepitoisuus, joten ne menettävät vähemmän painostaan ruoanlaitossa. Herkkusieniä voi käyttää kypsennettynä muun muassa salaateissa, keitoissa, padoissa, kastikkeissa ja wokeissa. Herkkusienet, erityisesti portobellotselvennä, tulee aina kypsentää niiden sisältämien karsinogeenisten yhdisteiden hajottamiseksi[2]

muuta energiaa 67 kJ / 16 kcal hiilihydraatteja 0,3 g (imeytyvien osuus) proteiinia 2,1 g rasvaa 0,3 g monityydyttymättömiä 0,2 g kaliumia 364 mg n. 10 % päivän saantisuosituksesta magnesiumia 10 mg fosforia 98 mg n. 16 % päivän saantisuosituksesta K-vitamiinia 0,30 µg riboflaviinia (B2) 0,42 mg n. 25 % päivän saantisuosituksesta tiamiinia (B1) 0,10 mg kuitua (liukenematon) 2,3 mg

Lähteet

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 1.9.2008
  2. Ravintoarvot / 100 g Fineli. Viitattu 14.4.2014.

Aiheesta muualla

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI

Herkkusieni: Brief Summary ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Herkkusieni (Agaricus bisporus) on maailman viljellyin sieni, jota on viljelty Ranskassa jo 1700-luvulta saakka. Suomessa viljely aloitettiin 1940-luvulla. Villinä herkkusieni kasvaa Etelä-Euroopassa. Herkkusieni on tuoreena kiinteä ja sen malto on vaaleaa. Vanhetessaan herkkusienen heltat aukeavat ja niiden väri tummuu. Eri herkkusienilajien määritys on usein vaikeaa.

Maultaan herkkusieni on mieto ja hieman pähkinämäinen. Herkkusieni sopii monenlaiseen ruoanlaittoon.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI