Euroopanlehtikuusi (Larix decidua) on lehtikuusiin kuuluva puu.
Puu kasvaa 10–25 metriä korkeaksi.[2] Runko saattaa usein olla mutkainen. Suomen korkein euroopanlehtikuusi, jonka läpimitta 69-vuotiaana oli 74 cm ja korkeus 32,6 metriä, kasvoi Punkaharjulla. Nykyään puu on yli 46 metriä korkea ja läpimitaltaan lähes metrin.[3] Avoimella paikalla kasvaessaan euroopanlehtikuuselle tulee leveämpi latvus kuin siperianlehtikuuselle.
Puun emikukinnot ovat väriltään purppuranpunaisia ja hedekukinnot puolestaan ovat keltaisia. Käpyjä euroopanlehtikuusi alkaa tuottaa vasta 20-vuotiaana.[3] Ne kehittyvät kesän aikana. Ne ovat pitkänomaisia 50–60-suomuisia. Peitinsuomujen kärjet näkyvät käpysuomujen välistä ainakin kävyn tyviosassa. [2]
Euroopanlehtikuusi on kotoisin Keski-Euroopan vuoristoista Alpeilta Karpaateille. Vuoristoalueiden lisäksi esimerkiksi Puolassa laji viihtyy myös alavammilla mailla.[3]
Suomessa euroopanlehtikuusta on kasvatettu kartanoiden puistoissa 1700-luvulta asti.[2] Keski- ja Pohjois-Euroopassa sitä käytetään paljon metsäpuuna, mutta Suomessa käytetympi lehtikuusilaji on kuitenkin siperianlehtikuusi. Täällä euroopanlehtikuusta käytetään lähinnä koristepuuna.
Maaperäksi kelpaa niin hiekka-, moreeni- kuin savimaakin.[2] Soistuneilla paikoilla puu ei viihdy.[3] Kasvupaikan on oltava valoisa.[2]
Suomessa kasvaneissa puissa on yleisesti esiintynyt lehtikuusensyöpää. Tuhoja ovat aiheuttaneet myös myyrät, tukkimiehentäi, lehtikuusenkoi ja -pistiäinen.[3]
Euroopanlehtikuusi (Larix decidua) on lehtikuusiin kuuluva puu.
