Nukkasimput (Caracanthidae) on simppukaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan lämpimistä vesistä indopasifiselta merialueelta. Toisinaan nukkasimput luokitellaan kuuluvaksi samaan heimoon skorpionisimppujen (Scorpaenidae) kanssa.
Nukkasimppuihin kuuluu 1 suku ja 4 lajia. Lajit ovat kääpiönukkasimppu (Caracanthus unipinna), nukkasimppu (C. typicus), punanukkaismppu (C. madagascariensis) ja täplänukkasimppu (C. maculatus). Kooltaan heimon lajit ovat pieniä ja kasvavat suurimmillaan noin 7 cm:n pituisiksi. Ruumiinmuodoltaan ne ovat litteähköjä ja soikeanmuotoisia kaloja. Iho on nukkamainen. Tyypillisiä piirteitä nukkaimppulajeille ovat hyvin pienet vatsaevät, pienehkö tai keskikokoinen suu, yhtenäinen selkäevä, jonka keskellä on lovi ja pyöreä pyrstöevä. Väriltään heimon kalat ovat vaaleanpunertavia ja ruumiissa on ruskeita, vihreitä tai oransseja pilkkuja tai verkkokuviointia.[1][2]
Nukkaismppulajeja tavataan Intian valtamerestä ja Tyynestämerestä. Ne elävät lämpimissä vesissä tyypillisesti Acropora-, Poecillopora- ja Stylophora-sukujen korallien joukossa. Nukkasimppujen ravintoa ovat pienet selkärangattomat eläimet.[1][2]
Nukkasimput (Caracanthidae) on simppukaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan lämpimistä vesistä indopasifiselta merialueelta. Toisinaan nukkasimput luokitellaan kuuluvaksi samaan heimoon skorpionisimppujen (Scorpaenidae) kanssa.
