Nivelkärsäiset (Hemiptera) kuuluvat hyönteisten luokkaan. Lahkoon kuuluu maailmanlaajuisesti noin 80 000 lajia ja sen alalahkoja ovat luteet (Heteroptera), kaskaat (Auchenorrhyncha) sekä kirvansukuiset (Sternorrhyncha). Kirvansukuisiin kuuluvat puolestaan kempit, jauhiaiset, kirvat ja kilpikirvat.
Nivelkärsäiset tunnistaa helposti niiden suuosista, jotka ovat kehittyneet pitkäksi pistäväksi kärsäksi. Kärsän avulla ryhmän hyönteiset nauttivat nestemäistä ravintoa, joka on yleensä kasviperäistä. Luteiden alalahkosta löytyy kuitenkin myös muutamia petoja sekä verta imeviä loisia. Aikuisten nivelkärsäisten koko vaihtelee välillä 1 mm – 15 cm. Lahkon tieteellinen nimi Hemiptera tarkoittaa puolisiipistä ja viittaa tapaan, jolla monien lajien etusiipien tyviosa on paksuuntunut nahkamaiseksi ja lentämiseen sopimattomaksi. Rakenne on analoginen kovakuoriaisten peitinsiipien kanssa. Takasiivet soveltuvat lentämiseen. Osa lajeista on kokonaan siivettömiä.
Etenkin kirvansukuisten elinkierto on monimutkainen ja siihen kuuluu joukkosiirtymiä ravintokasvista toiseen. Kirvoille on tyypillistä useiden neitseellisesti lisääntyvien sukupolvien esiintyminen kasvukauden aikana. Talvehtiminen voi tapahtua aikuisena, toukkana tai munana. Muodonvaihdos on vaillinainen.
Nivelkärsäiset (Hemiptera) kuuluvat hyönteisten luokkaan. Lahkoon kuuluu maailmanlaajuisesti noin 80 000 lajia ja sen alalahkoja ovat luteet (Heteroptera), kaskaat (Auchenorrhyncha) sekä kirvansukuiset (Sternorrhyncha). Kirvansukuisiin kuuluvat puolestaan kempit, jauhiaiset, kirvat ja kilpikirvat.
Nivelkärsäiset tunnistaa helposti niiden suuosista, jotka ovat kehittyneet pitkäksi pistäväksi kärsäksi. Kärsän avulla ryhmän hyönteiset nauttivat nestemäistä ravintoa, joka on yleensä kasviperäistä. Luteiden alalahkosta löytyy kuitenkin myös muutamia petoja sekä verta imeviä loisia. Aikuisten nivelkärsäisten koko vaihtelee välillä 1 mm – 15 cm. Lahkon tieteellinen nimi Hemiptera tarkoittaa puolisiipistä ja viittaa tapaan, jolla monien lajien etusiipien tyviosa on paksuuntunut nahkamaiseksi ja lentämiseen sopimattomaksi. Rakenne on analoginen kovakuoriaisten peitinsiipien kanssa. Takasiivet soveltuvat lentämiseen. Osa lajeista on kokonaan siivettömiä.
Etenkin kirvansukuisten elinkierto on monimutkainen ja siihen kuuluu joukkosiirtymiä ravintokasvista toiseen. Kirvoille on tyypillistä useiden neitseellisesti lisääntyvien sukupolvien esiintyminen kasvukauden aikana. Talvehtiminen voi tapahtua aikuisena, toukkana tai munana. Muodonvaihdos on vaillinainen.
