Vesimittarit (Gerridae) ovat luteisiin kuuluva hyönteisten heimo. Ne pystyvät liikkumaan veden pinnalla käyttäen pintajännitystä hyväkseen. Tämän mahdollistaa vesimittarien jalkojen erikoinen rakenne; nilkkojen kärjissä on vettä hylkiviä karvoja ja kynnet ovat jalkojen kärkiosien sivuilla. Liikkuminen tapahtuu keski- ja takajaloilla. Ryhmään kuuluu myös trooppisten valtamerien ulapoilla eläviä lajeja (Halobates-suku), mikä on varsin poikkeuksellista hyönteisten joukossa.
Vesimittareilla on jaloissaan värähtelyaisti, jonka avulla ne kykenevät paikantamaan saaliinsa veden värähtelyjen perusteella. Värähtelyaistia käytetään myös kumppanin etsintään. Vesimittarit pystyvät värisyttämään veden pintaa merkiksi vastakkaisen sukupuolen edustajille.
Osa vesimittarisukupolvista on pitkäsiipisiä ja lentokykyisiä, osa taas lyhytsiipisiä ja lentokyvyttömiä. Lentokykyisten vesimittarien ansiosta hyönteiset pystyvät levittäytymään uusille asuinalueille. Rannan tuntumassa näkee usein suurin joukoin vesimittareita. Pitkien keski- ja takajalkojensa työntäminä vesimittarit luistelevat rytmikkäin potkuin kovaa vauhtia eteenpäin.
Vesimittareita kutsutaan arkikielessä joskus virheellisesti vesikirpuiksi, mutta nämä kaksi eivät ole sama asia, sillä vesikirput ovat vedessä eläviä pieniä äyriäisiä. Vesikirput eivät liiku veden pinnalla.
Parittelevat vesimittarit (luultavasti Gerris najas) käyttävät pintajännitystä hyväkseen
Vesimittareiden liikehdintää veden pinnalla
Vesimittarit (Gerridae) ovat luteisiin kuuluva hyönteisten heimo. Ne pystyvät liikkumaan veden pinnalla käyttäen pintajännitystä hyväkseen. Tämän mahdollistaa vesimittarien jalkojen erikoinen rakenne; nilkkojen kärjissä on vettä hylkiviä karvoja ja kynnet ovat jalkojen kärkiosien sivuilla. Liikkuminen tapahtuu keski- ja takajaloilla. Ryhmään kuuluu myös trooppisten valtamerien ulapoilla eläviä lajeja (Halobates-suku), mikä on varsin poikkeuksellista hyönteisten joukossa.
Vesimittareilla on jaloissaan värähtelyaisti, jonka avulla ne kykenevät paikantamaan saaliinsa veden värähtelyjen perusteella. Värähtelyaistia käytetään myös kumppanin etsintään. Vesimittarit pystyvät värisyttämään veden pintaa merkiksi vastakkaisen sukupuolen edustajille.
Osa vesimittarisukupolvista on pitkäsiipisiä ja lentokykyisiä, osa taas lyhytsiipisiä ja lentokyvyttömiä. Lentokykyisten vesimittarien ansiosta hyönteiset pystyvät levittäytymään uusille asuinalueille. Rannan tuntumassa näkee usein suurin joukoin vesimittareita. Pitkien keski- ja takajalkojensa työntäminä vesimittarit luistelevat rytmikkäin potkuin kovaa vauhtia eteenpäin.
Vesimittareita kutsutaan arkikielessä joskus virheellisesti vesikirpuiksi, mutta nämä kaksi eivät ole sama asia, sillä vesikirput ovat vedessä eläviä pieniä äyriäisiä. Vesikirput eivät liiku veden pinnalla.
