dcsimg

Sammakot ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Sammakot eli pyrstöttömät sammakot eli varsinaiset sammakot (Anura, ennen myös Salientia) on yksi sammakkoeläinten kolmesta lahkosta.

Sammakkojen tuntomerkkeihin kuuluu aina lyhyt ruumis sekä täysikasvuisilta yksilöiltä puuttuva häntä. Raajat, varsinkin takaraajat, ovat hyvin kehittyneet. Yleensä sammakot liikkuvatkin loikkimalla. Sammakkojen kallo taas on harvinaisuus selkärankaisten keskuudessa, sillä se koostuu hyvin harvoista osista. Sammakkojen selkärangassa on enintään yhdeksän nikamaa.

Sammakkojen lahko Anura on sammakkoeläinten kolmesta nykyään elävästä lahkosta lajimäärältään ylivoimaisesti suurin. Tästä lahkosta on joskus käytetty myös nimitystä "sammakot ja konnat", mikä on kuitenkin tarpeetonta, sillä biologisen määritelmän mukaan konnatkin ovat sammakoita. Sammakot eroavat selvästi sammakkoeläinten kahdesta muusta lahkosta, matosammakoista ja pyrstösammakoista (salamanterit).

Täysin kehittyneillä sammakoilla on tyypillisesti lyhyt ja leveä pää, jossa laajahko suu ja suuret ja ulkonevat silmät. Varsinainen vartalo on lyhyt mutta raajat pitkät, yhteinen ominaisuus on myös pyrstön eli hännän puuttuminen. Iho on löyhä ja sisältää nesteonteloita. Arkikielessä joskus tehtävä ero sammakoiden ja konnien (esimerkiksi rupikonna) välillä perustuu edellisten kosteaan ja jälkimmäisten kuivaan ihoon, mutta tällä ei varsinaisesti ole luokittelullisia perusteita, sillä vaikka eräs sammakoihin kuuluvista heimoista onkin nimeltään konnat (Bufonidae), nimitetään konniksi myös monia muihin heimoihin lukeutuvia lajeja. Sammakoiden lahkon merkittävin heimo on myös nimeltään sammakot eli aitosammakot (Ranidae), jossa on yli 600 lajia.

Sammakkojen lahkosta tunnetaan runsaaseen kolmeenkymmeneen heimoon jakautuneena jo yli 6 000 lajia, joista lähes kaikki ovat trooppisten sademetsien eläimistöä. Sammakot ovat kuitenkin levittäytyneet lähes kaikkialle maailmaan Etelämannerta lukuun ottamatta. Lajirunsaudessa onkin paljon vaihtelua: pieni kuubansammakko on alle 2 cm pitkä, kun taas goljatsammakko on 25-senttinen ja suurimmillaan yli viisikiloinen. Kaikki munivat veteen, ja siinä kun munien lukumäärä jää kuubansammakolla yhteen, nousee se agakonnalla kymmeniin tuhansiin. Tropiikin ulkopuolella sammakkolajeja on vähemmän, Euroopassa runsaat 20 lajia. Suomessa esiintyy vakinaisesti kolme lajia: sammakko, viitasammakko ja rupikonna.[1] Satunnaisina on tavattu mölysammakko, syötäväsammakko, lessonansammakko ja viherkonna.[2]

Lahkoon kuuluvat heimot

Katso myös

Lähteet

  1. Mölysammakko on neljäs kotimainen sammakkoeläin YLE Turku 2009
  2. Gustafsson, Niina & Joonas: Suomessa tavatut satunnaiset lajit Sammakkolampi.fi. 2008. Viitattu 28.5.2014.
  3. Lokki, Juhani., Lappalainen, Jyrki., WSOY): Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat, s. 201. [Espoo]: Weilin + Göös, 2000. 58310310. ISBN 951356505X, 9789513565053. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.3.2019).
  4. Lokki, Juhani., Lappalainen, Jyrki., WSOY): Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat, s. 286. [Espoo]: Weilin + Göös, 2000. 58310310. ISBN 951356505X, 9789513565053. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.3.2019).

Aiheesta muualla

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI

Sammakot: Brief Summary ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Sammakot eli pyrstöttömät sammakot eli varsinaiset sammakot (Anura, ennen myös Salientia) on yksi sammakkoeläinten kolmesta lahkosta.

Sammakkojen tuntomerkkeihin kuuluu aina lyhyt ruumis sekä täysikasvuisilta yksilöiltä puuttuva häntä. Raajat, varsinkin takaraajat, ovat hyvin kehittyneet. Yleensä sammakot liikkuvatkin loikkimalla. Sammakkojen kallo taas on harvinaisuus selkärankaisten keskuudessa, sillä se koostuu hyvin harvoista osista. Sammakkojen selkärangassa on enintään yhdeksän nikamaa.

Sammakkojen lahko Anura on sammakkoeläinten kolmesta nykyään elävästä lahkosta lajimäärältään ylivoimaisesti suurin. Tästä lahkosta on joskus käytetty myös nimitystä "sammakot ja konnat", mikä on kuitenkin tarpeetonta, sillä biologisen määritelmän mukaan konnatkin ovat sammakoita. Sammakot eroavat selvästi sammakkoeläinten kahdesta muusta lahkosta, matosammakoista ja pyrstösammakoista (salamanterit).

Täysin kehittyneillä sammakoilla on tyypillisesti lyhyt ja leveä pää, jossa laajahko suu ja suuret ja ulkonevat silmät. Varsinainen vartalo on lyhyt mutta raajat pitkät, yhteinen ominaisuus on myös pyrstön eli hännän puuttuminen. Iho on löyhä ja sisältää nesteonteloita. Arkikielessä joskus tehtävä ero sammakoiden ja konnien (esimerkiksi rupikonna) välillä perustuu edellisten kosteaan ja jälkimmäisten kuivaan ihoon, mutta tällä ei varsinaisesti ole luokittelullisia perusteita, sillä vaikka eräs sammakoihin kuuluvista heimoista onkin nimeltään konnat (Bufonidae), nimitetään konniksi myös monia muihin heimoihin lukeutuvia lajeja. Sammakoiden lahkon merkittävin heimo on myös nimeltään sammakot eli aitosammakot (Ranidae), jossa on yli 600 lajia.

Sammakkojen lahkosta tunnetaan runsaaseen kolmeenkymmeneen heimoon jakautuneena jo yli 6 000 lajia, joista lähes kaikki ovat trooppisten sademetsien eläimistöä. Sammakot ovat kuitenkin levittäytyneet lähes kaikkialle maailmaan Etelämannerta lukuun ottamatta. Lajirunsaudessa onkin paljon vaihtelua: pieni kuubansammakko on alle 2 cm pitkä, kun taas goljatsammakko on 25-senttinen ja suurimmillaan yli viisikiloinen. Kaikki munivat veteen, ja siinä kun munien lukumäärä jää kuubansammakolla yhteen, nousee se agakonnalla kymmeniin tuhansiin. Tropiikin ulkopuolella sammakkolajeja on vähemmän, Euroopassa runsaat 20 lajia. Suomessa esiintyy vakinaisesti kolme lajia: sammakko, viitasammakko ja rupikonna. Satunnaisina on tavattu mölysammakko, syötäväsammakko, lessonansammakko ja viherkonna.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI